Biologia 4: luku 10 Munuaiset ja maksa
Munuaiset
pitävät hengityselinten kanssa yllä elimistön oikeaa pH:ta. Virtsan pH:n
vaihtelun avulla elimistön pH pysyy tasaisena. Munuaiset myös pitävät
elimistössä olevan veden määrän vakiona ja säätelevät monien elimistölle
tärkeiden ionien, kuten natriumin ja kaliumin määriä. Lisäksi munuaiset
poistavat verestä solujen aineenvaihdunnassa syntyneitä kuona-aineita kuten
ureaa.
Ureaa
syntyy maksassa aminohappojen hajoamistuotteena. Munuaiset myös valmistavat
erytropoietiinia, joka lisää punasolujen muodostumista. Lisäksi munuaiset
osallistuvat verenpaineen säätelyyn. Oikean pH:n säilyttäminen elimistössä on
tärkeää mm. siksi, että soluissa toimivat entsyymit vaativat
toimintaympäristölleen tietyn happamuuden.
Nefronit ovat munuaisten toiminnallisia yksiköitä
Nefronin
toiminta voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: suodattuminen, takaisinimeytyminen
ja aktiivinen eritys. Munuaiskeräsessä muodostuvaa alkuvirtsaa muodostuu noin
180 litraa vuorokaudessa. Alkuvirtsan suodattuminen tapahtuu munuaiskeräsessä,
jossa on kolme kertaa korkeampi verenpaine kuin hiussuonissa yleensä, joten
suodatus on tehokasta. Verisolut ja suurino osa plasman proteiineista eivät
suodatu koteloon, koska ne ovat liian suuria. Sen sijaan koteloon suodattuu
sekä kuona-aineita että elimistön soluille hyödyllisiä aineita.
Hyödylliset
aineet ja osa vedestä imeytyvät takaisin munuaistiehyissä. Munuaistiehyisiin
erittyy AKTIIVISESTI aineita hiussuonista. Aktiivisen erittymisen avulla
elimistöstä poistuu esim hormoneja, lääkeaineita, ioneja ja elintarvikkeiden
lisäaineita. Aineet siirtyvät munuaistiehyistä kokoojaputkiin ja poistuvat
virtsan mukana.
Virtsateihin
kuuluvat munuaisaltaat, virtsanjohtimet, virtsarakko ja virtsaputki.
Virtsateissä virtsan koostumus ei enää muutu. Jotkin ruoat ja juomat, kuten
kahvi, vähentävät antidiureettisen hormonin (ADH) eristystä ja siten lisäävät
elimistöstä poistuvan virtsan määrää. Hermosto ja hormonit ohjaavat munuaiset
toimimaan vallitseviin olosuhteisiin sopivalla tavalla. Mitä enemmän juodaan,
sitä enemmän elimistöstä poistuu virtsaa.
Maksa
Kaikki
aineet, jotka ovat imeytyneet vereen ruuansulatuselimistöstä, kulkevat maksan
läpi. Maksa hajottaa, muokkaa ja varastoi elimistön aineenvaihduntareaktioissa
syntyneitä aineita sekä säätelee elimistön sisäistä tasapainoa. Suurin osa
maksaan tulevasta verestä tulee ruuansulatuselimistöstä maksan porttilaskimoa
pitkin. Kun veri on kulkenut maksan
läpi, se poistuu maksalaskimoa pitkin alaonttolaskimoon.
Maksa
hajottaa ja muokkaa elimistölle haitallisia ja tarpeettomia aineita, kuten
elintarvikkeiden sisältämiä lisäaineita, alkoholia ja ympäristömyrkkyjä. Maksan
soluissa alkoholi muuttuu asetaldehydin kautta haitattomaksi etikkahapoksi.
Pitkäaikainen alkoholin käyttö kuitenkin vaurioittaa maksakudosta. Se lisää
rasvan kertymistä maksasoluihin. Runsaan käytön seurauksena voi kehittyä
maksakirroosi. Siinä normaali maksakudos korvautuu sidekudoksella ja
seurauksena on maksan toiminnan heikkeneminen. Maksan solut muokkaavat haitallisia
aineita vaarattomampaan muotoon muuttamalla ne vesiliukoisiksi, jolloin ne
voivat poistua munuaisten kautta.
Maksa
valmistaa sappinestettä, hiilihydraateista rasvoja sekä maitohaposta ja
aminohapoista glukoosia. Lisäksi maksa valmistaa ureaa aminohappojen
typpiosista. Maksa valmistaa myös kolesterolia sekä joitakin hormoneja ja
veriplasman proteiineja kuten fibrinogeenia.
Kolesteroli
Kolesterolia
valmistuu maksassa. Sieltä se siirtyy sappinesteen mukana ohutsuoleen ja
imeytyy verenkiertoon. Kolesteroli on välttämätön solukalvon rakenneosa. Sitä
tarvitaan myös steroidihormonien, sapen ja D-vitamiinin valmistamiseen. Kolesteroliin liittyy
maksassa kuljetusproteiineja. LDL kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin ja
HDL takaisin maksaan. Jos veressä on paljon LDL- lipoproteiinia, sitä tarttuu
verisuonten seinämiin. Tällöin verisuonet ahtautuvat ja jäykistyvät, jolloin
verenkierto heikkenee ja seurauksena on ateroskleroosi eli
valtimonkovettumatauti. Siihen liittyy lisääntynyt sydän- ja aivoinfarktin
riski. HDL-lipoproteiini pystyy poistamaan kolesterolia verisuonten seinämistä.
Maksa
varastoi verta, rautaa, glukoosia glykogeeniksi, A- ja B12-vitamiineja sekä
elimistölle haitallisia aineita kuten raskasmetalleja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti