Biologia 4: luku 12 Iho
Iho
on ihmisensuurin elin. Se on suojarakenne, rasvan ja nesteen varasto sekä
lämmönsäätely-, aisti- ja erityselin. Iho estää veden ja monien muiden aineiden
pääsyn elimistöön. Ihon pinta on hapan (pH 3-6), mikä johtuu ihon eritteistä ja
sen pinnalla normaalisti elävien hyvänlaatuisten bakteerien aineenvaihdunnasta.
Ihon happamuus ja mikrobit estävät monien haitallisten bakteerien kasvun
iholla. Ihon avulla aistitaan painetta, kosketusta, kipua ja lämpötilan
vaihteluja. Hikirauhasten eritteessä on veden lisäksi siihen liuenneita
erilaisia suoloja, ammoniakkia ja ureaa.
Hypotalamus
säätelee elimistön lämpötilaa. Se saa tietoja ihon, veren sekä elimistön
lämpötilasta ihossa ja sisäelimissä sijaitsevien lämpimän- ja kylmänreseptorien
välityksellä. Hypotalamus käynnistää tarpeen mukaan mekanimeja, joiden avulla
elimistö tuottaa lisää lämpöenergiaa tai vähentää lämmönhukkaa.
Viileässä
ihon pikkuvaltimot supistuvat, jolloin veri kuljettaa vähemmän lämpöä iholle ja
lämmönhukka vähenee. Myös ihonalainen rasvakerros vähentää lämmönhukkaa. Lämpimässä
ihon pienet valtimot ja hiussuonet laajenevat, jolloin verta ohjautuu entistä
enemmän iholle ja lämpöä voi poistua säteilemällä. Kehon liian korkea lämpötila
johtaisi proteiinien, kuten entsyymien, reseptorien ja kuljetusproteiinien
vaurioitumiseen sekä lopulta tajuttomuuteen ja kuolemaan. Lämpimässä myös
hikoilu voimistuu.
Kuivassa
ilmassa hikoilu jäähdyttää hyvin, mutta kosteassa ilmassa hikoilu ei juuri
viilennä. Tällöin sydämen syke nopeutuu, koska iholle ohjautuu paljon verta,
mutta samanaikaisesti myös aivojen ja lihasten hapen ja glukoosin tarve on
täytettävä. Jos aivojen hapen saanti vaikeutuu, seurauksena on pahoinvointia ja
lämpöuupumusta. Pahimmassa tapauksessa kehittyy lämmönsäätelyn pettämisestä
johtuva tajuttomuus eli lämpöhalvaus.
Iho reagoi auringon säteilyyn
Liiallinen
UV-säteily on eliöille vahingollista. Ihmisen iho suojautuu UV-säteilyä vastaan
orvaskedessä olevien pigmenttisolujen avulla. Ne aktivoituvat auringon UV-säteilystä
ja alkavat tuottaa suojaavaa pigmenttiä, melaniinia. Pigmentti leviää
orvaskeden soluihin, mikä ilmenee ihon ruskettumisena.
UV-säteily
on myös hyödyllistä tärkeää, koska sen vaikutuksesta iholla muodostuu
D-vitamiinin esiastetta. Se muuttuu maksassa ja munuaisissa D-vitamiiniksi,
joka mm. edistää kalsiumin imeytymistä. Muuttumiseen vaikuttaa
lisäkilpiraushasen erittämä parathormoni. Ilman riittävää D-vitamiinin
muodostusta ihmiselle voi tulla riisitauti. Siinä kalsiumia ei imeydy
suolistosta riittävästi. Riisitaudissa luukudos jää pehmeäksi ja varsinkin
alaraajojen luut vääntyvät kehon painosta.
Ihmisen biologinen kello
Hypotalamuksen
etuosassa sijaitseva pieni alue reagoi valon määrän vaihteluihin ja ylläpitää
käpyrauhasen kautta elimistön vuorokausirytmiä. Valon määrän vaihtelu vaikuttaa
käpyrauhasessa tapahtuvaan melatoniinin eritykseen. Samalla se tahdistaa
sisäisen kellon eli elintoimintojen vaihtelun vuorokauden aikana. Silmien ja
ihon kautta vaikuttava valon määrän vaihtelu rytmittää ja tahdistaa
käpyrauhasen toimintaa. Se erittää pimeässä melatoniinia, jonka eritys lakkaa
valossa. Melatoniin säätelee myös ihmisen unirytmiä, koska sen eritys pimeässä
saa ihmisen tuntemaan väsymystä ja uneliaisuutta. Kun melatoniin eritys valossa
lakkaa, tulee ihmisen olo virkeämmäksi.
Pitkät
lennot useiden aikavyöhykkeiden yli sekoittavat sisäisen kellon eli saavat sen
käymään ”väärää” aikaa todelliseen vuorokaudenaikaan verrattuna. Ilmiöstä
käytetään nimitystä jet lag eli aikaerorasitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti