Ke 3: Luku 2 Reaktioyhtälöt ja niiden käyttö

Aineen olomuodoksi merkitään sen olomuoto huoneen lämpötilassa, elleivät reaktio-olosuhteet toisin määrää. Olomuotojen päättelyä helpottavat seuraavat säännöt:

1. Ilmassa esiintyvät alkuaineet ja yhdisteet ovat kaikki kaasuja eli niiden olomuodoksi merkitään (g). Muista kirjoittaa happi, typpi, vety ja halogeenit kaksiatomisina molekyyleinä!

2. Kaikki metallit ovat elohopeaa lukuun ottamatta huoneen lämpötilassa kiinteitä aineita eli niiden olomuodoksi merkitään (s).

3. Kaikki suolat eli ioniyhdisteet ovat huoneen lämpötilassa kiinteitä. Olomuotomerkintä siis (s).

4. Happojen tai emästen vesiliuokset ja muut veteen liukenevat aineet merkitään olomuototunnuksella (aq).

5. Reaktioon osallistuva vesi merkitään olomuototunnuksella (l). Poikkeuksen muodostaa palamisreaktiossa muodostuva vesihöyry H2O (g).

NTP-olosuhteissa mitä tahansa kaasua 0 celsiusasteen lämpötilassa ja 1,01325 baarin paineessa (normaali ilmanpaine) on noin 22,41 dm³:n tilavuus. Elikkä

n = V / V_m 

missä n on kaasun ainemäärä (mol), V kaasun tilavuus (dm³) ja V_m  kaasun moolitilavuus (=22,41 dm³/mol). Jos olosuhteet eivät vastaa NTP-oloja, käytetään laskuissa kaasujen yleistä tilanyhtälöä joka on

pV= nRT

Seoslaskuissa reaktioyhtälöitä ei saa laskea yhteen, mutta reaktiosarjojen tapauksessa saa. Seoslaskuissa kaikkien tapahtuvien reaktioiden reaktioyhtälöt on kirjoitettava erikseen.