Ke 3: Luku 2 Reaktioyhtälöt ja niiden käyttö
Aineen
olomuodoksi merkitään sen olomuoto huoneen lämpötilassa, elleivät
reaktio-olosuhteet toisin määrää. Olomuotojen päättelyä helpottavat seuraavat
säännöt:
- Ilmassa esiintyvät alkuaineet ja yhdisteet ovat kaikki kaasuja eli niiden olomuodoksi merkitään (g). Muista kirjoittaa happi, typpi, vety ja halogeenit kaksiatomisina molekyyleinä!
- Kaikki metallit ovat elohopeaa lukuun ottamatta huoneen lämpötilassa kiinteitä aineita eli niiden olomuodoksi merkitään (s).
- Kaikki suolat eli ioniyhdisteet ovat huoneen lämpötilassa kiinteitä. Olomuotomerkintä siis (s).
- Happojen tai emästen vesiliuokset ja muut veteen liukenevat aineet merkitään olomuototunnuksella (aq).
- Reaktioon osallistuva vesi merkitään olomuototunnuksella (l). Poikkeuksen muodostaa palamisreaktiossa muodostuva vesihöyry H2O (g).
NTP-olosuhteissa
mitä tahansa kaasua 0 celsiusasteen lämpötilassa ja 1,01325 baarin paineessa
(normaali ilmanpaine) on noin 22,41 dm3:n tilavuus. Elikkä
n =
V / Vm
missä
n on kaasun ainemäärä (mol), V kaasun tilavuus (dm3) ja Vm kaasun moolitilavuus (=22,41 dm3/mol).
Jos olosuhteet eivät vastaa NTP-oloja, käytetään laskuissa kaasujen yleistä
tilanyhtälöä joka on
pV=
nRT
Seoslaskuissa
reaktioyhtälöitä ei saa laskea yhteen, mutta reaktiosarjojen tapauksessa saa.
Seoslaskuissa kaikkien tapahtuvien reaktioiden reaktioyhtälöt on kirjoitettava
erikseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti