Optisella
mikroskoopilla voidaan erottaa ainoastaan yksityiskohtia, jotka ovat valon
aallonpituutta suurempia. Sen sijaan elektronimikroskoopin erotuskyky on merkittävästi parempi, koska de Broglien
aallonpituus on huomattavasti pienempi kuin näkyvän valon aallonpituus. Elektronimikroskoopin
erotuskyvyn määräävät käytettävä kiihdytysjännite ja elektronien aallonpituus.
Elektronimikroskooppia käytetään mm. lääketieteessä ja nanotekniikan tutkimuksissa.
Atomivoimamikroskoopissa
näytteen pintaa tutkitaan värähtelijään kiinnitetyllä terävällä neulalla, jonka
kärki on vain muutaman nanometrin levyinen.
Atomivoimamikroskoopin erotuskyky riippuu neulan koosta. Atomivoimamikroskoopilla
saadaan parhaimmillaan näkyviin jopa yksittäiset atomit.
Pyyhkäisyelektronimikroskoopissa
elektronisuihku pyyhkäisee näytteen pintaa piste pisteeltä. Kun elektronisuihku
osuu näytteeseen, osa elektroneista siroaa, osa absorboituu näytteeseen ja osa
menee läpi, jos näyte on tarpeeksi ohut. Pyyhkäisyelektronimikroskooppi
muodostaa kuvan kohteen pintarakenteesta elektronien ja kohteen pintakerroksen
atomien välisten vuorovaikutusten perusteella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti