Radioaktiivinen
ydin voi hajota spontaanisti, jolloin ytimestä syntyy samalla säteilyä.
Hajoamista nimitetään radioaktiiviseksi hajoamiseksi ja säteilyn eri lajeja
ydinsäteilyksi. Ytimien säteilyä ei voida poistaa, hidastaa, nopeuttaa tai
muutenkaan muuttaa. Säteily voi olla alfa-, beeta-, gamma- tai
neutronisäteilyä.
Ionisoiva
säteily on sellaista säteilyä, joka pystyy irrottamaan kohtaamistaan atomeista
tai molekyyleistä elektroneja. Ionisoiva säteily on ihmiselle vaarallista,
koska se voi aiheuttaa elävissä kudoksissa kemiallisia ja biologisia muutoksia.
Alfa-, beeta- ja gammasäteily ovat ionisoivaa säteilyä.
Neutronisäteilyä
syntyy luonnossa esim raskaiden nuklidien hajotessa kevyemmiksi nuklideiksi. Se
ei ole suoranaisesti ionisoivaa säteilyä, koska neutroneilla ei ole
sähkövarausta. Neutronisäteily on kuitenkin hyvin läpitunkevaa, ja neutronin absorboiduttua ytimeen ydin
yleensä lähettää gammasäteilyä, joka on ionisoivaa säteilyä. Gammasäteilyä
syntyy, kun ytimen viritystila purkautuu.
Ydinreaktioissa
ovat voimassa kaikki säilymislait: reaktioissa säilyvät sähkövaraus, massaluku,
energia, liikemäärä ja pyörimismäärä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti