Biologia 4 – luku 1: Ihminen on erittäin sopeutuva laji

Ihminen kuuluu kädellisiin. Näköaisti on kädellisten tärkein aisti. Näköaistin lisäksi kädellisillä on myös muita niitä yhdistäviä piirteitä, kuten raajojen viisi sormea ja varvasta ja suuret aivot. Suurten aivojen vuoksi kädellisten oppimiskyky on hyvä.

Ihmisellä useiden proteiinien aminohappojärjestys on samankaltainen kuin ihmisapinoilla. Myös DNA:n rakenteessa on paljon yhtäläisyyksiä. Eniten yhtäläisyyksiä on ihmisellä ja simpanssilla, joiden perimän samankaltaisuus on laskutavasta riippuen 95-99 %. Geenien toiminnassa on kuitenkin eroja, sillä solut voivat lukea samojen geenien sisältämää informaatiota eri tehokkuudella. Esim ihmisen hermosoluissa syntyy proteiineja viisi kertaa tehokkaammin kuin simpanssin hermosoluissa, vaikka proteiinien tuotosta vastaavat samat geenit.

Ihmisellä ja hänen lähisukulaisillaan, kuten simpansseilla, on joitakin eroavaisuuksia. Keskeiset muutokset ovat tapahtuneet aivojen kasvuun vaikuttavissa geeneissä. Lisäksi ihmisen ja simpanssin aineenvaihduntaan ja kurkunpään rakenteeseen vaikuttavista geeneistä on löydetty eroja. Ihmisen pitkä lapsuusikä on yhteydessä aivojen kehittymiseen.

Ihmisen puhekyvyn tekee mahdolliseksi suuonteon ja kurkunpään erikoinen rakenne. Ihmisen kurkunpään sijainti on alempana kuin simpanssilla. Ihmisen kurkunpään alempi sijainti mahdollistaa monipuolisten äänteiden tuottamisen, mutta estää hengittämisen ja nielemisen samanaikaisesti. Simpanssilla sen sijaan kurkunpää äänihuulineen sijaitsee niin korkealla nielussa, että äänihuulet pystyvät synnyttämään vain rajoitetun määrän äänteitä ahtaassa nieluontelossa. Kurkunpään rakenteen vuoksi simpanssi pystyy kuitenkin hengittämään ja nielemään yhtä aikaa.

Ihmisen hampaisto eroaa muiden kädellisten hampaista. Ihmisen poskihampaat ovat vahvat ja paksukiilteiset, etu- ja kulmahampaat ovat niihin verrattuina paljon pienemmät. Hampaiden rakenne kertoo, että ihminen on sopeutunut hyödyntämään monenlaista ravintoa.

Ihminen on ainoa kädellinen, joka liikkuu kahdella jalalla. Ihmisen selkärangassa on kaksi mutkaa eteenpäin kaulan ja alaselän kohdalla. Tämä auttaa säilyttämään tasapainon pystyasennossa. Simpanssin seisoessa kahdella jalalla sen kehon painopiste on jalkojen etupuolella, mikä tekee sen asennosta epävakaan.

Ihmisen lantio on leveämpi ja matalampi kuin ihmisapinoilla, ja lisäksi ihmisen alaraajat ovat pitemmät kuin yläraajat. Myös jalan rakenne poikkeaa ihmisapinoista, koska ihmisellä isovarvas ei taivu muita varpaita vastaan. Ihmisapinoilla (ja muilla ihmisen sukulaisilla) taipuu. Ihmisen alaraaja myös ojentuu suoraksi kävellessä, mitä ei tapahdu muilla kädellisillä.

Ihmisen seksuaalinen käyttäytyminen poikkeaa muista kädellisistä. Muilla kädellisuroksilla on siitinluu, jonka avulla on helppo saada erektio, mutta mieheltä siitinluu puuttuu. Miehen onkin oltava riittävän kiihottunut erektion onnistumiseksi. Tämän piirteen evolutiivinen merkitys on se, että vain riittävän elinvoimaiset ja terveet miehet ovat voineet siittää jälkeläisiä.

Mies ei voi päätellä naisen ovulaation eli munasolun irtoamisen ajankohtaa, kun taas muut kädellisnaaraat ilmaisevat uroksille selvästi tuoksuilla tai ulkoisilla muutoksilla olevansa hedelmöityskykyisiä. Esim monilla apinalajeilla naaras tiedottaa ovulaatiostaan kirkkaan punaisella, turvonneella takapuolellaan.

Kulttuurievoluutiolla tarkoitetaaan yhteisöön kertyneen tiedon siirtämistä sukupolvelta toiselle. Se on tyypillistä kaikille sosiaalisille lajeille.