Biologia 4: luku 10 Munuaiset ja maksa

Munuaiset pitävät hengityselinten kanssa yllä elimistön oikeaa pH:ta. Virtsan pH:n vaihtelun avulla elimistön pH pysyy tasaisena. Munuaiset myös pitävät elimistössä olevan veden määrän vakiona ja säätelevät monien elimistölle tärkeiden ionien, kuten natriumin ja kaliumin määriä. Lisäksi munuaiset poistavat verestä solujen aineenvaihdunnassa syntyneitä kuona-aineita kuten ureaa.

Ureaa syntyy maksassa aminohappojen hajoamistuotteena. Munuaiset myös valmistavat erytropoietiinia, joka lisää punasolujen muodostumista. Lisäksi munuaiset osallistuvat verenpaineen säätelyyn. Oikean pH:n säilyttäminen elimistössä on tärkeää mm. siksi, että soluissa toimivat entsyymit vaativat toimintaympäristölleen tietyn happamuuden.

Nefronit ovat munuaisten toiminnallisia yksiköitä        

Nefronin toiminta voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: suodattuminen, takaisinimeytyminen ja aktiivinen eritys. Munuaiskeräsessä muodostuvaa alkuvirtsaa muodostuu noin 180 litraa vuorokaudessa. Alkuvirtsan suodattuminen tapahtuu munuaiskeräsessä, jossa on kolme kertaa korkeampi verenpaine kuin hiussuonissa yleensä, joten suodatus on tehokasta. Verisolut ja suurino osa plasman proteiineista eivät suodatu koteloon, koska ne ovat liian suuria. Sen sijaan koteloon suodattuu sekä kuona-aineita että elimistön soluille hyödyllisiä aineita.

Hyödylliset aineet ja osa vedestä imeytyvät takaisin munuaistiehyissä. Munuaistiehyisiin erittyy AKTIIVISESTI aineita hiussuonista. Aktiivisen erittymisen avulla elimistöstä poistuu esim hormoneja, lääkeaineita, ioneja ja elintarvikkeiden lisäaineita. Aineet siirtyvät munuaistiehyistä kokoojaputkiin ja poistuvat virtsan mukana.

Virtsateihin kuuluvat munuaisaltaat, virtsanjohtimet, virtsarakko ja virtsaputki. Virtsateissä virtsan koostumus ei enää muutu. Jotkin ruoat ja juomat, kuten kahvi, vähentävät antidiureettisen hormonin (ADH) eristystä ja siten lisäävät elimistöstä poistuvan virtsan määrää. Hermosto ja hormonit ohjaavat munuaiset toimimaan vallitseviin olosuhteisiin sopivalla tavalla. Mitä enemmän juodaan, sitä enemmän elimistöstä poistuu virtsaa.

Maksa

Kaikki aineet, jotka ovat imeytyneet vereen ruuansulatuselimistöstä, kulkevat maksan läpi. Maksa hajottaa, muokkaa ja varastoi elimistön aineenvaihduntareaktioissa syntyneitä aineita sekä säätelee elimistön sisäistä tasapainoa. Suurin osa maksaan tulevasta verestä tulee ruuansulatuselimistöstä maksan porttilaskimoa pitkin.  Kun veri on kulkenut maksan läpi, se poistuu maksalaskimoa pitkin alaonttolaskimoon.

Maksa hajottaa ja muokkaa elimistölle haitallisia ja tarpeettomia aineita, kuten elintarvikkeiden sisältämiä lisäaineita, alkoholia ja ympäristömyrkkyjä. Maksan soluissa alkoholi muuttuu asetaldehydin kautta haitattomaksi etikkahapoksi. Pitkäaikainen alkoholin käyttö kuitenkin vaurioittaa maksakudosta. Se lisää rasvan kertymistä maksasoluihin. Runsaan käytön seurauksena voi kehittyä maksakirroosi. Siinä normaali maksakudos korvautuu sidekudoksella ja seurauksena on maksan toiminnan heikkeneminen. Maksan solut muokkaavat haitallisia aineita vaarattomampaan muotoon muuttamalla ne vesiliukoisiksi, jolloin ne voivat poistua munuaisten kautta.

Maksa valmistaa sappinestettä, hiilihydraateista rasvoja sekä maitohaposta ja aminohapoista glukoosia. Lisäksi maksa valmistaa ureaa aminohappojen typpiosista. Maksa valmistaa myös kolesterolia sekä joitakin hormoneja ja veriplasman proteiineja kuten fibrinogeenia.

Kolesteroli

Kolesterolia valmistuu maksassa. Sieltä se siirtyy sappinesteen mukana ohutsuoleen ja imeytyy verenkiertoon. Kolesteroli on välttämätön solukalvon rakenneosa. Sitä tarvitaan myös steroidihormonien, sapen ja D-vitamiinin  valmistamiseen. Kolesteroliin liittyy maksassa kuljetusproteiineja. LDL kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin ja HDL takaisin maksaan. Jos veressä on paljon LDL- lipoproteiinia, sitä tarttuu verisuonten seinämiin. Tällöin verisuonet ahtautuvat ja jäykistyvät, jolloin verenkierto heikkenee ja seurauksena on ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti. Siihen liittyy lisääntynyt sydän- ja aivoinfarktin riski. HDL-lipoproteiini pystyy poistamaan kolesterolia verisuonten seinämistä.

Maksa varastoi verta, rautaa, glukoosia glykogeeniksi, A- ja B12-vitamiineja sekä elimistölle haitallisia aineita kuten raskasmetalleja.