Biologia 5: luku 4 Tumallisilla soluilla on samankaltainen perusrakenne

Tuman DNA:ssa olevat geenit sisältävät informaation, jonka perusteella entsyymit tuotetaan ribosomeissa proteiinisynteesissä. Solu ottaa solukalvon avulla tarpeellisia aineita ja poistaa tarpeettomia tai haitallisia aineita. Solukalvon pinnalla olevat reseptorit vastaanottavat solun toimintaa ohjaavia viestejä. Solun sisällä kalvorakenteissa valmistetaan, muokataan ja kuljetetaan proteiineja ja lipidejä.

Eläinsolun hienorakenne

Kuva Googlen kuvahaku. Eläinsolu.

Lysosomeja on vain eläin- ja sienisoluissa. Ne sisältävät entsyymejä, jotka pilkkovat hiilihydraatteja, proteiineja ja nukleiinihappoja. Lysosomien sisällä pH on alle 5. Happamuus edistää hajottavien entsyymien toimintaa. Koska entsyymit toimivat lysosomien sisällä, ne eivät pääse tuhoamaan solun toimivia rakenteita ja pilkkomaan tarpeellisia molekyylejä. Lysosomit toimivat solun kierrätyskeskuksina, joissa hajotetaan suuria molekyylejä, vioittuneita soluelimiä ja palautetaan niistä saadut käyttökelpoiset osat tai aineet kuten aminohapot, takaisin solulimaan.

Ribosomit koostuvat ribosomaalisesta RNA:sta ja proteiineista. Ne kokoavat aminohappoketjuja lähetti-RNA:n sisältämän informaation perusteella. Eläinsolussa on kaksi proteiinisäikeistä muodostunutta keskusjyvästä eli sentriolia. Ne osallistuvat tumasukkulan muodostumiseen solunjakautumisen aikana.

Mitokondrio. Kuva Googlen kuvahaku.

Mitokondrio rakentuu sileästä ulkokalvosta ja poimuttuneesta sisäkalvosta. Siinä on omaa DNA:ta, ribosomeja ja entsyymejä. Mitokondriot lisääntyvät solussa itsenäisesti jakautumalla, ja niitä on sitä runsaammin, mitä enemmän solu tarvitsee energiaa. Soluhengityksessä on kolme vaihetta: 1. glykolyysi. 2. sitruunahappokierto ja 3. elektroninsiirtoketju. Tumassa sijaitseva tumajyvänen tuottaa ribosomeja.

Kasvisolun hienorakenne

Kalvon ympäröimät nesterakkulat eli vakuolit hoitavat kasvisolussa lysosomien tehtävää. Happamassa vakuolissa entsyymit pilkkovat makromolekyylejä, ja hajotetut aineet varastoidaan tai siirretään takaisin sytoplasmaan. Vakuoli toimii myös aineiden varastona. Peroksisomeja on sekä eläin- että kasvisoluissa. Monet niistä sisältävät mm. katalaasientsyymiä, joka hajottaa soluhengityksen sivutuotteena syntynyttä soluille haitallista vetyperoksidia. Peroksisomit ovatkin solun ongelmajätelaitoksia.

                                                                                                                                                 

Viherhiukkaset ovat energian sitomiseen erikoistuneita soluelimiä kasvi- ja leväsoluissa. Fotosynteesin tapahtumat voidaan jakaa valo- ja pimeäreaktioiksi. Valoreaktioihin kuuluvat veden pilkkominen valoenergian avulla (veden fotolyysi), jossa vapautuu vetyioneja, elektroneja ja sivutuotteena happea. Vapautuneet elektronit siirtyvät elektroninsiirtäjämolekyyliltä toiselle, jolloin syntyy ATP:tä. Elektroninsiirtoketjun hapetuspelkistysreaktioiden seurauksena vetyionit liittyvät vedensiirtäjäentsyymiin.

Valoreaktioita seuraavat pimeäreaktiot. Pimeäreaktioissa hiilidioksidi pelkistetään valoreaktioissa muodostuneen veden avulla glukoosiksi. Pelkistämiseen tarvitaan ATP:n ja vedynsiirtäjän kemiallisiin sidoksiin sitoutunutta energiaa. Valmiit glukoosimolekyylit varastoidaan tärkkelykseksi tai muokataan muiksi orgaanisiksi yhdisteiksi, kuten rasvoiksi tai aminohapoiksi.

 

Kasvisolu. Kuva Googlen kuvahaku.